Kompostoi.fi

KOMPOSTOINTIOHJEITA

Tärkeä osa luonnon kiertokulkua

Kasvit rakentavat orgaanista materiaalia auringon valon, hiilidioksidin, veden ja ravintoaineiden avustuksella. Tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi eli yhteyttämiseksi.  Fotosynteesissä kasvit muodostavat happea sekä rakentavat energiarikkaita yhdisteitä hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen muodossa. Monet kasvit ovat ihmisten ja eläinten ravintoa. Kun kasvit ja eläimet kuolevat käynnistyy hajoamisprosessi välittömästi. Hajoamisprosessi sitoo happea ja vapauttaa hiilidioksidia ja vettä. Kasvit luovuttavat rakentamansa energian lämmön muodossa. Jäljelle jää myös kasvin ravintoaineita. Luonnossa kaikki nämä aineet käytetään hyväksi ja niin kiertokulku voi alkaa uudestaan alusta. Kompostoimalla jätteet käytämme hyväksi luonnon omaa tapaa kierrättää ravinteita. Syntyvät ravintoaineet ja mullan voimme käyttää hyväksemme esim. viljelysmailla ja pelloilla. Polttamalla kompostoitavaa materiaalia polttolaitoksissa tai viemällä sen kaatopaikalle tuhlaamme valtavan määrän resursseja, mikä ei ole hyväksyttävää kestävän kehityksen kannalta.

Kompostointi on hapellinen eli aerobinen prosessi

Kompostointi on hapettumisprosessi, joka tarvitsee toimiakseen happea sekä aerobisen ympäristön. Happivajeessa, kun ympäristö on anaerobinen, jäte mätänee ja vapauttaa kasvihuoneilmiön etenemistä edistäviä pahan hajuisia kaasuja. Koska tämä ei tietenkään ole toivottavaa, kannattaa varmistaa, että kompostitilaan virtaa riittävästi ilmaa.   Pienkompostorissa ilmastointi tapahtuu kompostorin sisällä olevan lämpötilan ja ulkolämpötilan eron avulla, lämmin ilma kompostorin sisällä nousee ylöspäin ja poistuu kannen ilmastoinnin kautta. On huolehdittava siitä, että prosessilla on aina käytettävissään riittävästi happea. Kesällä jolloin ulkoilman lämpötila on korkea on erityisesti huolehdittava siitä, että kompostimassa on kuohkeaa ja ilma voi helposti kulkeutua sen lävitse. Kompostoinnin yhteydessä muodostuva hiilidioksidi, jota tarvitaan kasvien biomassan rakentamiseen, tuulettuu yhdessä vesihöyryn kanssa ulos.

Kosteus ja ravinteet kompostissa

Hajottamisprosessia hoitavat pieneliöt tarvitsevat ravinnokseen orgaanisia materiaaleja, happea ja vettä. Siksi on tärkeää että kompostorissa on riittävästi kosteutta. Kotitalousjäte sisältää noin 70-80% vettä, joka on yleisesti ottaen enemmän kuin riittävästi pieneliöiden työskentelyyn. Kompostoitaessa kiintonaiseen säiliöön ylijäämäneste muodostuu usein ongelmaksi. Jos kompostoriin joutuu liikaa kosteutta poistuu se kompostilan alla olevaan nestetilaan ja edelleen letkulla pois. Yksinkertaisin tapa tarkistaa kompostorissa vallitseva kosteuspitoisuus on ottaa hieman kompostimassaa käteen ja puristaa sitä. Jos näyte tuntuu kostealta pesusieneltä on kosteuspitoisuus oikea. Jos näyte tuntuu liian kostealta kannattaa kompostimassan joukkoon lisätä peiteainetta (katso myös kohta C/N-ravintosuhteesta). Jos näyte taas tuntuu liian kuivalta kannattaa kompostimassaa kastella vedellä.  Vältä kuitenkin liiallista veden lisäämistä kompostoriin.

Lämpötila kompostissa

Hajottaessaan kompostimassaa pieneliöstö muodostaa sivutuotteena lämpöä. Lämpötila vaihtelee 30-60 asteen välillä. Ihannelämpötila automaattissa rumpukompostorissa on noin 55 - 60 astetta. Tämä suhteellisen korkea lämpötila takaa sen, että kaikki haitalliset sairauksia aiheuttavat organismit kuolevat. Myöskään hyönteiset ja jyrsijät eivät aiheuta terveydellistä haittaa, jos kompostoria hoidetaan oikein.

Mikä on kompostoituvaa?

Kompostoriin laitettavaan materiaaliin saa kuulua vain lajiteltuja kompostoitavia jätelajeja. Kompostoriin on kielletty laittamasta muita kuin kotona kompostoinnin piiriin kuuluvia jätteitä. Tämä koskee nimenomaan ympäristölle vaarallisia jätteitä kuten kemikaaleja, jotka voivat  hyvin lyhyessä ajassa tappaa koko pieneliöstölajiston, joka taas johtaa hajoamisprosessin loppumiseen.  Muita kotitaloudessa syntyviä jätteitä, jotka eivät kuulu kompostoriin, ovat kaikki muovit, lasi, pakkaukset (esim. maitotölkit), metallit, säilykepurkithehkulamput, pullonkorkit, putkilot, pölynimuripussit jne. Rumpukompostoriin ei saa laittaa sellaisia tuotteita, jotka voivat sotkeutua rummun pyöriviin osiin. Näitä ovat esim. narut, nahkanyörit, oksat ja risut. Pieneliöstö voi tehdä hajoitustyötään helpommin, jos kompostoitava materiaali on leikattu pienemmiksi palasiksi (hajoituspinta-ala on suurempi). Paloittele kokonaiset
Kompostoi.fi

Tärkeä osa luonnon kiertokulkua

Kasvit rakentavat orgaanista materiaalia auringon valon, hiilidioksidin, veden ja ravintoaineiden avustuksella. Tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi eli yhteyttämiseksi.  Fotosynteesissä kasvit muodostavat happea sekä rakentavat energiarikkaita yhdisteitä hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen muodossa. Monet kasvit ovat ihmisten ja eläinten ravintoa. Kun kasvit ja eläimet kuolevat käynnistyy hajoamisprosessi välittömästi. Hajoamisprosessi sitoo happea ja vapauttaa hiilidioksidia ja vettä. Kasvit luovuttavat rakentamansa energian lämmön muodossa. Jäljelle jää myös kasvin ravintoaineita. Luonnossa kaikki nämä aineet käytetään hyväksi ja niin kiertokulku voi alkaa uudestaan alusta. Kompostoimalla jätteet käytämme hyväksi luonnon omaa tapaa kierrättää ravinteita. Syntyvät ravintoaineet ja mullan voimme käyttää hyväksemme esim. viljelysmailla ja pelloilla. Polttamalla kompostoitavaa materiaalia polttolaitoksissa tai viemällä sen kaatopaikalle tuhlaamme valtavan määrän resursseja, mikä ei ole hyväksyttävää kestävän kehityksen kannalta.

Kompostointi on hapellinen eli aerobinen prosessi

Kompostointi on hapettumisprosessi, joka tarvitsee toimiakseen happea sekä aerobisen ympäristön. Happivajeessa, kun ympäristö on anaerobinen, jäte mätänee ja vapauttaa kasvihuoneilmiön etenemistä edistäviä pahan hajuisia kaasuja. Koska tämä ei tietenkään ole toivottavaa, kannattaa varmistaa, että kompostitilaan virtaa riittävästi ilmaa.   Pienkompostorissa ilmastointi tapahtuu kompostorin sisällä olevan lämpötilan ja ulkolämpötilan eron avulla, lämmin ilma kompostorin sisällä nousee ylöspäin ja poistuu kannen ilmastoinnin kautta. On huolehdittava siitä, että prosessilla on aina käytettävissään riittävästi happea. Kesällä jolloin ulkoilman lämpötila on korkea on erityisesti huolehdittava siitä, että kompostimassa on kuohkeaa ja ilma voi helposti kulkeutua sen lävitse. Kompostoinnin yhteydessä muodostuva hiilidioksidi, jota tarvitaan kasvien biomassan rakentamiseen, tuulettuu yhdessä vesihöyryn kanssa ulos.

Kosteus ja ravinteet kompostissa

Hajottamisprosessia hoitavat pieneliöt tarvitsevat ravinnokseen orgaanisia materiaaleja, happea ja vettä. Siksi on tärkeää että kompostorissa on riittävästi kosteutta. Kotitalousjäte sisältää noin 70-80% vettä, joka on yleisesti ottaen enemmän kuin riittävästi pieneliöiden työskentelyyn. Kompostoitaessa kiintonaiseen säiliöön ylijäämäneste muodostuu usein ongelmaksi. Jos kompostoriin joutuu liikaa kosteutta poistuu se kompostilan alla olevaan nestetilaan ja edelleen letkulla pois. Yksinkertaisin tapa tarkistaa kompostorissa vallitseva kosteuspitoisuus on ottaa hieman kompostimassaa käteen ja puristaa sitä. Jos näyte tuntuu kostealta pesusieneltä on kosteuspitoisuus oikea. Jos näyte tuntuu liian kostealta kannattaa kompostimassan joukkoon lisätä peiteainetta (katso myös kohta C/N-ravintosuhteesta). Jos näyte taas tuntuu liian kuivalta kannattaa kompostimassaa kastella vedellä.  Vältä kuitenkin liiallista veden lisäämistä kompostoriin.

Lämpötila kompostissa

Hajottaessaan kompostimassaa pieneliöstö muodostaa sivutuotteena lämpöä. Lämpötila vaihtelee 30-60 asteen välillä. Ihannelämpötila automaattissa rumpukompostorissa on noin 55 - 60 astetta. Tämä suhteellisen korkea lämpötila takaa sen, että kaikki haitalliset sairauksia aiheuttavat organismit kuolevat. Myöskään hyönteiset ja jyrsijät eivät aiheuta terveydellistä haittaa, jos kompostoria hoidetaan oikein.

Mikä on kompostoituvaa?

Kompostoriin laitettavaan materiaaliin saa kuulua vain lajiteltuja kompostoitavia jätelajeja. Kompostoriin on kielletty laittamasta muita kuin kotona kompostoinnin piiriin kuuluvia jätteitä. Tämä koskee nimenomaan ympäristölle vaarallisia jätteitä kuten kemikaaleja, jotka voivat  hyvin lyhyessä ajassa tappaa koko pieneliöstölajiston, joka taas johtaa hajoamisprosessin loppumiseen.  Muita kotitaloudessa syntyviä jätteitä, jotka eivät kuulu kompostoriin, ovat kaikki muovit, lasi, pakkaukset (esim. maitotölkit), metallit, säilykepurkithehkulamput, pullonkorkit, putkilot, pölynimuripussit jne. Rumpukompostoriin ei saa laittaa sellaisia tuotteita, jotka voivat sotkeutua rummun pyöriviin osiin. Näitä ovat esim. narut, nahkanyörit, oksat ja risut. Pieneliöstö voi tehdä hajoitustyötään helpommin, jos kompostoitava materiaali on leikattu pienemmiksi palasiksi (hajoituspinta-ala on suurempi). Paloittele kokonaiset